ravistelet minut hereille

ravistelet minut hereille
kysyt mitä tänään tehdään

en pysty enää puhumaan
tämä on totta

nieluni pihisee
mutta huuleni eivät liiku

ja sanot minulle
nyt pitäisi nousta ja keittää kahvia

ja puhua siitä
mitä tänään teemme

sitä paitsi meidän pitäisi suunnitella lomaamme
ja juoda illalla absinttia

kuule, jos voisin vastata
niin vastaisin

että tuo vihkoni ja kynäni
ja tunnustele kasvojani

voi helvetti minua pelottaa
tämä mustuus

ja se
että istut edessäni liikkumatta

ja se
että makaan vierelläsi liikkumatta

ja se
että joku koputtaa oveen

ja kohta alkava kesä pelottaa
ja ilta jota ei ehkä tule

koska se meni jo
eikö niin

ja märät, kuorettomat puut pihalla
jotka eivät liikuta oksiaan

ja tämä tuoksu
kuin vastasyntyneeseen tyttöön liiskautuneet lehdet

tämä outo tuoksu
joka muistuttaa minua jostain kaukaisesta paikasta

vaikka olen aina asunut täällä
kuten sinäkin

eikö niin
eikö ole pelottavaa

kun joku taas koputtaa oveen ja kysyy
voisiko joku irrottaa hänestä lehdet

ja surullista
ja yrität taas liikuttaa kättäsi

kysyäksesi
mitä tänään tehdään